16/52 Letting go isn't one-time thing, it's something you have to do every day over and over again
Bilbao 1
Olemme nyt työharjoittelussa Bilbaossa ja aion raportoida itselleni tärkeistä asioista tänne, tämä saattaa jättää pois faktatietoisempia pointteja työharjoittelusta joten vertailupohjaksi opiskelijakollegani raportit samasta jaksosta --> (http://suvimaen.blogspot.com.)
Bilbaon arkkitehtuuri hivelee silmiä ja on sopusointuista yhdistelmää perinteistä ja modernia.
Bilbaon kaupunki on panostanut tosissaan itsensä kehittämiseen ja on viimeisten 20 vuoden ajan muuttunut teollisuuskaupungista Euroopan yhdeksi kulttuurikeskittymäksi. Tekee niin hyvää vain katsoa ympärilleen eikä murentua kaiken harmaan alle.
Bilbaossa on ns. tekemisen meininki ja kulttuurikeskuksessa jossa työskentelemme on filosofiana on "Mientras tanto" =sillä aikaa eli he kokevat olevansa ns. keskellä prosessiaan/matkaansa koko ajan.
Alue jossa kulttuurikeskus sijaitsee muuttuu koko ajan ja myös itse keskus joutuu muuttamaan jossain vaiheessa alueelta kun sinne kaavaillaan "Manhattanin" kaltaista korkealuokkaista asuinaluetta. Näin he ymmärtävät olevansa koko ajan menossa johonkin, muuttumassa koko ajan.
Keskuksessa työstettävä projektimme on mielenkiintoinen ja espanjalaisten hauska tapa viehättyä kaaoksenomaisesta työtavasta tulee erityisesti lämmittämään minua.
Tehtävänämme ovat luoda ihanteelliset sisätilat toukokuun lopussa tapahtuvalle konferenssille ja teemat ovat kierrätys, tuunaus ja luovuus ilman taloudellista tukea.
Eli aiomme käyttää keskuksen materiaaleja/huonekaluja sekä etsiä alueelta rakennusmateriaaleja hyödynnettäväksi.
Työpaikan sosiaalinen anti on vielä tarkastelematta, siellä suurin osa ei osaa englantia kovin hyvin joten olen opettelemassa espanjankielisiä fraaseja joilla ihastutan vielä muut työntekijät.
Asumme siis ensimmäiset pari viikkoa hostellissa ja sen jälkeen muutamme loppuajaksi opiskelijavaihtotoimiston vuokraamaan asuntoon. Tämä siis viime hetken käytännön järjestelyiden takia. Hostelli on pieni ja asukkaita on ns. vauvasta vaariin mikä on erityistä mielestäni ja kuvastaa myös Bilbaon perheystävällisyyttä. Perhekeskeisyys näkyy vahvasti Bilbaossa läpi vuorokauden ja iltaisin kadut täyttyvät vielä enemmän elämästä ja jokainen ikä on edustettuna ja nähtävillä.
Baskimaan kulttuuriin kuuluvat ruoka ja jatkuva seurustelu sen ääressä.
Bilbaon julkinen liikenne metron osalta on tähän asti ollut erittäin positiivinen asia. Saimme välitystoimistolta metrokortit, joita käytämme työmatkoissa kuin vapaa-ajassa ruhomme kuljettamiseen.
Olemme myös kuljettaneet itseämme longboardin päällä joka on ollut makea kokemus itselle, koska lonkulla potkittu ilta veresti kivasti kehon tasapainoa. Tosin hostellilta lainattu lonkku tykkäsi kadulla kävelevästä vanhemman puoleisesta naisesta sen verran että eteni suoraan hänen nilkkojaan kohti.
Täällä on myös ihmisenä hiljaa kasvettu ja kasvatus jatkuu monilla tasoilla vaihtelevasti. Ihmisista on vaikea karata ja erityisesti itsestään, matkustaminen ei anna pakoa, vaan mahdollisuuden rakentaa itseään entistä vahvemmaksi ja eristää vuotavat osat laadukkailla materiaaleilla. Sekä ehostaa pintaa, koska tässä kuumuudessa ei jaksa ravita itseään huonolla ja raskaalla ruoalla vaikka Bilbao onkin yhdenlaisen kulinaristin toivepaikka.
Olen viikon aikana syvemmin tajunnut, että olen parempi toimimaan tiimissä kuin yksin, vaikka sisäänpäinsuuntautunut puoleni jatkuvasti yrittää ohjata eristäytymään. Tiimiys inspiroi juuri erilaisten olemisen ja tekemisen tyylien takia ja virkistää/eheyttää/syventää sisäisiä värejä.
Väreistä puheen ollen, Bilbao on aikas kauniisti väritetty ja maulla. Tälläinen on minulle harmonista.
Nyt tämä kuvannoillinen leukojen auvonta loppuu ja on aika dokumenttien.
KUVATEEMANA: KAUPUNKIMAISEMA
OLEN BILBAOSSA D!
Olemme nyt työharjoittelussa Bilbaossa ja aion raportoida itselleni tärkeistä asioista tänne, tämä saattaa jättää pois faktatietoisempia pointteja työharjoittelusta joten vertailupohjaksi opiskelijakollegani raportit samasta jaksosta --> (http://suvimaen.blogspot.com.)
Bilbaon arkkitehtuuri hivelee silmiä ja on sopusointuista yhdistelmää perinteistä ja modernia.
Bilbaon kaupunki on panostanut tosissaan itsensä kehittämiseen ja on viimeisten 20 vuoden ajan muuttunut teollisuuskaupungista Euroopan yhdeksi kulttuurikeskittymäksi. Tekee niin hyvää vain katsoa ympärilleen eikä murentua kaiken harmaan alle.
Bilbaossa on ns. tekemisen meininki ja kulttuurikeskuksessa jossa työskentelemme on filosofiana on "Mientras tanto" =sillä aikaa eli he kokevat olevansa ns. keskellä prosessiaan/matkaansa koko ajan.
Alue jossa kulttuurikeskus sijaitsee muuttuu koko ajan ja myös itse keskus joutuu muuttamaan jossain vaiheessa alueelta kun sinne kaavaillaan "Manhattanin" kaltaista korkealuokkaista asuinaluetta. Näin he ymmärtävät olevansa koko ajan menossa johonkin, muuttumassa koko ajan.
Keskuksessa työstettävä projektimme on mielenkiintoinen ja espanjalaisten hauska tapa viehättyä kaaoksenomaisesta työtavasta tulee erityisesti lämmittämään minua.
Tehtävänämme ovat luoda ihanteelliset sisätilat toukokuun lopussa tapahtuvalle konferenssille ja teemat ovat kierrätys, tuunaus ja luovuus ilman taloudellista tukea.
Eli aiomme käyttää keskuksen materiaaleja/huonekaluja sekä etsiä alueelta rakennusmateriaaleja hyödynnettäväksi.
Työpaikan sosiaalinen anti on vielä tarkastelematta, siellä suurin osa ei osaa englantia kovin hyvin joten olen opettelemassa espanjankielisiä fraaseja joilla ihastutan vielä muut työntekijät.
Asumme siis ensimmäiset pari viikkoa hostellissa ja sen jälkeen muutamme loppuajaksi opiskelijavaihtotoimiston vuokraamaan asuntoon. Tämä siis viime hetken käytännön järjestelyiden takia. Hostelli on pieni ja asukkaita on ns. vauvasta vaariin mikä on erityistä mielestäni ja kuvastaa myös Bilbaon perheystävällisyyttä. Perhekeskeisyys näkyy vahvasti Bilbaossa läpi vuorokauden ja iltaisin kadut täyttyvät vielä enemmän elämästä ja jokainen ikä on edustettuna ja nähtävillä.
Baskimaan kulttuuriin kuuluvat ruoka ja jatkuva seurustelu sen ääressä.
Bilbaon julkinen liikenne metron osalta on tähän asti ollut erittäin positiivinen asia. Saimme välitystoimistolta metrokortit, joita käytämme työmatkoissa kuin vapaa-ajassa ruhomme kuljettamiseen.
Olemme myös kuljettaneet itseämme longboardin päällä joka on ollut makea kokemus itselle, koska lonkulla potkittu ilta veresti kivasti kehon tasapainoa. Tosin hostellilta lainattu lonkku tykkäsi kadulla kävelevästä vanhemman puoleisesta naisesta sen verran että eteni suoraan hänen nilkkojaan kohti.
Täällä on myös ihmisenä hiljaa kasvettu ja kasvatus jatkuu monilla tasoilla vaihtelevasti. Ihmisista on vaikea karata ja erityisesti itsestään, matkustaminen ei anna pakoa, vaan mahdollisuuden rakentaa itseään entistä vahvemmaksi ja eristää vuotavat osat laadukkailla materiaaleilla. Sekä ehostaa pintaa, koska tässä kuumuudessa ei jaksa ravita itseään huonolla ja raskaalla ruoalla vaikka Bilbao onkin yhdenlaisen kulinaristin toivepaikka.
Olen viikon aikana syvemmin tajunnut, että olen parempi toimimaan tiimissä kuin yksin, vaikka sisäänpäinsuuntautunut puoleni jatkuvasti yrittää ohjata eristäytymään. Tiimiys inspiroi juuri erilaisten olemisen ja tekemisen tyylien takia ja virkistää/eheyttää/syventää sisäisiä värejä.
Väreistä puheen ollen, Bilbao on aikas kauniisti väritetty ja maulla. Tälläinen on minulle harmonista.
Nyt tämä kuvannoillinen leukojen auvonta loppuu ja on aika dokumenttien.
KUVATEEMANA: KAUPUNKIMAISEMA
OLEN BILBAOSSA D!
Kommentit
Lähetä kommentti